Tämä osio auttaa sinua opintojesi suunnittelussa ja ajankäytön hallinnassa. Tarjolla myös tietoa oppimisvaikeuksista, urasuunnittelusta sekä aikuisopiskelijoiden kokemuksia.
Aikuiskoulutus on aikuisille tarkoitettua koulutusta. Aikuiskoulutukseen hakevalta edellytetään yleensä tiettyä ikää ja/tai työkokemusta. Aikuiskoulutukseen kuuluu koulutusjärjestelmän aikuissovellusten ohella myös mm. työnantajien järjestämää henkilöstökoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja työvoimakoulutusta. Aikuiskoulutus voi olla yleissivistävää tai ammatillista koulutusta.
Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Päätoimisesti opiskellen alemman korkeakoulututkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa. Alemman tutkinnon nimike on ao. alan kandidaatti. Farmasian koulutusalalla nimike on kuitenkin farmaseutti ja oikeustieteen alalla oikeusnotaari.
Ammatillinen tutkinto – käsite pitää sisällään ammatilliset perustutkinnot sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.
Ammatillinen täydennyskoulutus on koulutusta, joka auttaa ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoa. Ammatillinen täydennyskoulutus on yleensä lyhytkestoista kurssikoulutusta.
Ammattiosaamisen näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi.
Ammattitutkintostipendi on koulutusrahaston myöntämä stipendi henkilölle, joka on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon näyttötutkintona.
Erillishaku Erillishaulla pyritään suoraan yksittäiseen oppilaitokseen, mikä on yleinen käytäntö aikuiskoulutuksessa. Yliopistoissa erillishaulla haetaan mm. maisteriohjelmiin tai muuntokoulutukseen.
Etäopetus on opetusmuoto, jossa opiskelija opiskelee itsenäisesti oppilaitoksen ohjeiden mukaan joko kotona, työpaikalla tai verkko-opiskeluna. Etäopiskelu voi tapahtua myös ryhmässä.
Hakukohde on koulutusnetissä yliopiston koulutuksen nimi. Se voi olla tutkinto, koulutusohjelma, pääaine tai näiden yhdistelmä. Hakukohteiden nimet vaihtelevat yliopistoittain.
Henkilöstökoulutus on työnantajana järjestämää ja usein myös kustantamaa koulutusta työntekijöilleen.
Kielitutkinto on aikuisille suunnattu kielitaitotutkinto. Tutkinnossa mitataan kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä. Kielitutkinnot jaetaan kolmeen eri testitasoon: perustaso 1-2, keskitaso 3-4 ja ylin taso 5-6.
Kolmikanta Näyttötutkintojärjestelmän kolmikantaisuus tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustusta näyttötutkintoprosessin eri vaiheissa.
Korkea-asteen koulutus tarkoittaa ammattikorkea- tai yliopistokoulutusta.
Koulutuksen laajuus ilmaistaan tunteina, päivinä, opintoviikkoina, opintopisteinä, kuukausina tai opintovuosina.
Lähiopetus on opetusmuoto, joka sisältää oppilaitoksissa tapahtuvaa luokkaopetusta, ryhmätyöskentelyä, seminaareja, harjoitustöitä jne.
Monimuoto-opetus on erilaisten opetusjärjestelyjen – iltaopetuksen, ohjatun etäopetuksen ja lähiopetuksen- yhdistelmä.
Näyttö on ammattitaidon osoittamistapa. Näytössä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Aikuiset, joilla on riittävä ammattitaito, voivat osallistua näyttöihin myös ilman edeltävää kouluopetusta.
Omaehtoinen koulutus Termi viittaa opintojen rahoitukseen: omaehtoiseen koulutukseen henkilö voi hakeutua omasta aloitteestaan, ja opintojen rahoitusta varten voi hakea opintotukea.
Opintopiste ilmoittaa korkea-asteen koulutuksessa koulutuksen laajuuden. Yhden lukuvuoden täysipäiväisten opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.
Opintoviikko on opintojen mitoituksen perusyksikkö, joka ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko tarkoittaa keskimäärin 40 tunnin työpanosta.
Oppisopimuskoulutus on opiskelumuoto, jossa suurin osa ammattitaidosta hankitaan työpaikalla. Oppisopimuskoulutusta varten solmitaan määräaikainen työsuhde. Oppilaitoksissa annetaan tutkintoon liittyvä opetus. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus.
Pääaine Pääaineella tarkoitetaan oppiainetta, jossa opiskelija suorittaa alemmassa korkeakoulututkinnossa yleensä vähintään aineopinnot sekä kandidaatintutkielman ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielman.
Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammatilliset perustutkinnot.
Työelämän tutkinto Työelämän tutkinnot (=aikuistutkinto, näyttötutkinto) ovat ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.
Työssä oppiminen Tutkintoihin voi sisältyä eripituisia työssäoppimisjaksoja, työharjoittelua tai yritystyöskentelyjaksoja. Oppilaitoksesta ja koulutusalasta riippuu, kuinka pitkiä jaksot ovat.
Työvoimakoulutus on työhallinnon rahoittamaa koulutusta, jota järjestetään työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille. Opiskelijat tulevat työvoimatoimistoon Työ- ja elinkeinotoimiston kautta.
Täydennyskoulutus soveltuu ammatillisen osaamisen päivittämiseen ja syventämiseen. Täydennyskoulutukseksi luokiteltavia opintoja järjestävät useat erilaiset oppilaitokset ja siitä voidaan käyttää myös nimitystä lisäkoulutus tai lyhytkurssit.
Vapaatavoitteiset opinnot ovat yleissivistäviä, harrastuksiin liittyviä tai yhteiskunnallisia opintoja, kuten kielten, tietojenkäsittelyn ja taiteen opintoja. Vapaatavoitteisia opintoja järjestävät mm. kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot, urheiluopistot ja kesäyliopistot.
Yhteishaku tarkoittaa järjestelmää, jonka kautta haetaan keskitetysti oppilaitoksiin. Eri oppilaitoksiin on oma yhteishakunsa.
Yleissivistävä koulutus tarkoittaa perusopetusta, lukio-opetusta ja muita ei-ammatillisia opintoja esim. kansanopistoissa, musiikkioppilaitoksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja kansalais- ja työväenopistoissa.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen tutkinto, joka on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulu- tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan yliopistossa yleensä kahdessa vuodessa alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavien opintojen pohjalta.